Hidas lämpötilan nousu on hyvä valinta silloin jos epäilee ettei työ ole kauttaaltaan täysin kuiva tai jos polttaa suurikokoisia töitä. Koska lämpötila nostetaan uunissa yleensä pikkuhiljaa, poltto kestää uunin täyttämisestä avaamiseen yleensä pari vuorokautta.
600°C on lämpötila, jossa savi muuttuu keramiikaksi.
Raakapoltossa savi poltetaan 850-900°C lämpötilaan. Raakapoltto tehdään esineille, jotka on tarkoitus lasittaa. Sama lämpötila sopii kaikille savilaaduille.
Lopullinen polttolämpötila valitaan savilaadun ja käytettävän lasitteen mukaan. Valitse aina matalampi lämpötila, vaikka jompi kumpi kestäisi korkeampaa polttoa. Esimerkiksi tyypillisen punasaven polttolämpötila on n. 1020°C. Korkeammissa lämpötiloissa rautaa sisältävä punasavi sulaa ja saattaa pahimmassa tapauksessa pilata uunin. Punasavelle sopivat matalapolttolasitteet.
Kivitavara kestää korkeampia lämpötiloja. Esimerkiksi WM2502 savelle optimilämpötila on 1000-1300°C. Tarkista aina pakkauksesta maksimilämpötila.
Uuneja on erilaisia, ja uunilla ja polttotavalla on vaikutusta lopputulokseen.
Yleensä kouluissa on käytössä melko tavallinen sähkökäyttöinen uuni, jonka polttokäyrän voi säätää sopivaksi tarpeen mukaan. Itse koen helpoimmiksi käyttää sellaiset uunit joissa on selkeä mahdollisuus säätää poltto vaihe vaiheelta siten, että valitaan lämpötilan nousuvauhti porrastetusti eri lämpötiloihin.
Esim. 50°C/h -> 300°C joka tarkoittaa sitä, että lämpö nousee 50°C tunnissa aina 300°C asteeseen asti. Seuraava nousuporras voi olla hieman jyrkempi (esim. 80°C/h -> 600°C) ja seuraava edellistä jyrkempi (esim. 120°C/h -> 900°C) ja se jossa päästään lopulliseen lämpötilaan.
Hyväksi havaittuja polttokäyriä:
Lasitereseptejä: https://www.pinterest.com/jesailor/glazes/
