Kuvataiteen opettajan tulee olla taiteen ja visuaalisen alan moniosaaja. Opettajan tulisi osata käyttää monipuolisesti erilaisia välineitä, tekniikoita ja materiaaleja, sekä ymmärtää ja tuntea niin taidehistoriaa, kuvan tulkintaa kuin mediaakin. Haitaksi ei ole myöskään laajan yleissivistyksen omaaminen. Omalla kohdallani pyrin siihen, että olisin kaikkea edellä mainittua. Olen kiinnostunut monenlaisesta kuvan tekemisestä. Itselleni läheisimpiä kuvan tekotapoja ovat piirtäminen, keramiikka, maalaaminen sekä valokuvaus. Käytän myös paljon digitaalista kuvankäsittelyä apuna kuvan tekemisessä. Kuvanveisto kiinnostaa minua myös.
Opettajana haluan olla kannustava, innostava ja oikeudenmukainen. Pyrin siihen, että asioita käsitellään monipuolisesti ja kaikille löytyisi jotain kiinnostavaa.
Uskon siihen, että jokainen pystyy oppimaan myös kuvataiteen toimintatapoja, jos vain on valmis kokeilemaan ja yrittämään. Yrittämään kannustaminen onkin välillä vaativin tehtävä nuorten kanssa. Kuvan tekemistä oppii parhaiten itse tekemällä ja harjoittelemalla.
Opettajan on kyettävä olemaan herkkä ja empaattinen, pystyä lukemaan toista ihmistä, ettei olisi kohtuuton tai liian vaativa toista kohtaan. Vuorovaikutus oppilaiden kanssa auttaa myös opettajana kehittymistä. Yritän löytää langat sisältöjen opettamisen ja oppilaiden kiinnostuksen väliltä siten, että tehtävät ovat sekä motivoivia että keskeisiä asioita käsitteleviä.
Minkälainen opettaja olen oppilaiden mielestä?
Tässä muutama lainaus.
"Jääksä tänne opettamaan vielä sen jälkeen kun se oikee opettaja palaa? Voitko ruveta opettamaan meille vaikka matikkaa, jos et opeta enää kuvista?"
" Sä oot ihan kiva ope, vaikka me välillä ollaanki vähän villejä."
"Saako kuviksessa tukiopetusta?"
"Kiitos tunnista opettaja!"
" En mä sua mitään kättele ensin, mä vaan halaan suoraan."
"Oli tosi kiva ope tällä kurssilla. Antoi hyviä neuvoja."
"Tää olikin ihan kivaa."
"Tuuksä huomennakin vielä?"
